Torron saarnahuone - Urho Salomaan piirros ihmisten
kuvausten pohjalta

Varhaisimmat tiedot Torron kylästä

Torron kylän alue suuren suon laidassa vesistöyhteyksien ulkopuolella ei houkutellut esihistoriallisen ajan eränkävijöitä. Jokiuomakin oli ja on kuivunut. Tästä on johdettu eräs selitys sanalle "torro": torr = kuiva, å = joki. Kattavampi selitys on löydettävissä "torro"-sanan metsään liittyvästä merkityksestä: pystyssä oleva kuiva puu eli seiväs tai teerenpyydys. Torro-nimisiä soita on muuallakin, lähimpänä Riihimäellä (entisessä Janakkalassa), jolta suunnalta alkuperäinen kylän väestö on muuttanut. Ainoa Torrolta löydetty kivikauden esine on korutaltta, joka on voinut kulkeutua sinne myöhemmässä vaiheessa.

Kantatilat muodustuvat

Vuonna 1571 kannettin ns. hopeavero Elfsborgin linnoituksen takaisin lunastamikseksi Tanskalta, jolle se oli sodassa menetetty. Torrolla oli hopeveroluettelon mukaan viisi kantatilaa, jotka esiintyivät jo talon nimellä; Kuru, Mäntylä, Pomppu, Marttila, ja Mäntylä-liitos (Mänki).



kuva: maanmittari Lars Schröderiv kartta Torron kylästä 1648-49