Ensimmäisen koiran sain 14-vuotiaana monen vuoden kinuamisen jälkeen
maaliskuussa 1992. Muistan sen aamun oikein hyvin, kun äitini tuli
herättämän sanoilla " Nyt lähdetään pentua katsomaan"!
Silloin pennut olivat 3-viikkoa vanhoja, joten kärsivällisesti piti odottaa
muutama viikko, ennen kuin Meeda (Vilju's Andromeeda) asteli meidän elämään.
Jossain vaiheessa vanhempieni luona asuessa olisin halunnut toisen koiran,
mutta keskustelu loppui aina sanoihin "Sitten, kun asut omassa kodissa niin
voit ottaa vaikka kymmenen koiraa".
Meedan kanssa ei varsinaisesti harrastettu mitään, ihan omatoimisesti
koulutin ja muuten puuhastelin sen kanssa. Ensimmäinen esiintyminen kehässä
oli vasta vuonna 2004 Meedan ollessa 12,5-vuotias!
Aikanaan muutin pois vanhempien luota ja muutimme Samin kanssa ensimmäiseen
omaan kotiin Forssaan, jolloin tietysti haave toisesta koirasta piti
toteuttaa. Meille muutti kesällä 1998 pieni Rottweiler pentu, Osku
(Vuorenpeikon Osku), mutta kaikista yrityksistä huolimatta Oskun ollessa
1,5-vuotias jouduimme luopumaan siitä, koska se oli arvaamaton vieraille
ihmisille. Syytin tästä tietysti itseäni, etten ole osannut kouluttaa sitä
oikein, vahvaluontoinen koira kun oli. Annoimme Oskun hyvin kokeneen
koiraihmisen käsiin ja toivoimme, että hän saisi siitä mukavan koiran
itselleen ja pystyisi korjaamaan tekemäni virheet. Muutaman kuukauden
kuluttua kuitenkin selvisi todennäköinen syy käytökseen, Oskun silmistä
löytyi todella vahva kaihi.
Sitten muutimme tähän omakotitaloon vuonna 2000 ja Meeda eli ainoana koirana
meidän kanssa. Jotenkin vain tuntui, että se kaipaisi lajitoveria
piristykseksi ja kesällä 2001 aloin katselemaan josko löytyisi aikuista
Kultaistanoutajaa sille kaveriksi. Mielessä oli uros, kun Meeda oli
sairastanut alkuvuodesta kohtutulehduksen ja kohtu oli leikattu siis pois,
niin ei ollut juoksuajat enää häiritsemässä.
Heinäkuun lopussa sitten löysin ilmoituksen aivan ihanasta, melkein
3-vuotiaasta, tummasta kultsu-uroksesta ja niin ajoimme Pitkäjärvelle sitä
katsomaan. Keke (Perfect Beast Cool Callahan) lähti siltä reissulta
mukaamme, ensin koeajalle, ja kun ongelmia ei ilmennyt niin meillehän se
jäi. Eikä tarvinnut päivääkään katua! Aivan kultainen poika, niin
sydämeltään kuin turkin väriltäänkin.
Sitten alkoi ajatus kolmannesta koirasta käydä mielessä ja näyttelytkin
alkoivat kiinnostaa. Pitkän etsinnän jälkeen löytyi eräs poika, jota
ajettiin katsomaan pääsiäislauantaina vuonna 2005. Aika hulivili, reilu
vuotias Sesse (Majik Twelfth Night) muutti siis meille. Ja on osoittautunut
ihan kunnon pojaksi ja vieläpä terveeksi sellaiseksi!
Myös niihin näytelmiin ollaan Sessen kanssa päästy ja välillä on
menestyttykin ihan hyvin. Sessellä on myös muutama pentue mukavien leidien
kanssa....
Neljäs koira tuli kuin vähän "vahingossa", kun Keken kasvattajalla,
Sirpalla, oli puolivuotias Litti-poika (Perfect Beast Triple Teaser) kotia
vailla. Semmoiselle kullanmurulle löytyy aina pieni kolo jostain, ja
tosiasiahan oli että Meeda oli vanhus Litin saapuessa helmikuussa 2007.
Meeda jouduttiin päästämään koirien taivaaseen marraskuussa 2007 vanhuuden uuvuttamana
kunnioitetussa 15v. ja 10kk iässä! Ja Keke, lähes 10-vuotiaana, elokuussa
2008 nenässä olleen pahanlaatuisen kasvaimen vuoksi.
Joulukuussa 2008 teimme mukavan reissun Ruotsiin, josta saimme mukaamme 1v5kk ikäisen Sherryn (Dewmist Sheridan). Sherry on ollut kaikkea sitä mitä toivoinkin ja vielä enemmänkin. Kiitos Kerstin ja Henric, että luotitte tämän hienon pojan käsiini!
Vuonna 2010 pitkästä aikaa tuntui siltä, että olisi pennun vuoro. Ja niin taloomme asteli elokuussa ihastuttava Rölli 8vk (Dewmist Monopolizer), nähtäväksi jää mitä tulevaisuus tuo tämän karvalapsen kanssa.
Toivottavasti viihdyt sivuillamme!
Kati Grön
