Eläinten kokemusmaailma ja hyvinvointitutkimus

Mistä tietää, että eläimeen sattuu?
Tiede 5/2006
Nykytiedon valossa kaikki ne eläimet, joilla on aivot, pystyvät tuntemaan kipua ja kärsimään siitä.

Kalanpoikaset koulunpenkillä
Helsingin Sanomat 8.3.2005
Kalojen oppivaisuus tarjoaa uusia keinoja parantaa viljelykalojen eloonjäämismahdollisuuksia.

Oppiminen sykähdyttää lammasta
Eläinmaailma 7/2005
Tutkijat kehittävät keinoja eläinten tunnetilojen mittaamiseen.

Eläimetkin oppivat oivaltaen
Tiede 1/2005
Oppimisen kyky on eläinkunnassa laajalle levinnyt - jopa mehiläisiä myöten.

Koirasi nauraa - tiedätkö mille?
Tiede 8/2008
Objektiiviset menetelmät eläinten tunteiden tutkimiseksi ovat yksi etologian uusimpia aluevaltauksia.

Emme ole yksin
Tiede 6/2004
Eläinten tietoisuuden tutkimus raottaa ovea vieraaseen maailmaan.

Hyvinvoinnin tutkimus tuo kotieläimille valoa, tilaa ja virikkeitä
Tiede 3/2006
Tuotantoeläintilojen ahtaus- ja stressiongelmiin etsitään ratkaisuja tieteen keinoin.

Kuinka vapauttaa koe-eläimet
Tiede 6/2011
Soluviljelmät, kudospankit ja tietokonemallit tuovat uusia keinoja muun muassa myrkyllisyystestaukseen.

Viihtyvätkö eläimet eläintarhassa?
Eläinmaailma 4/2006
Eläinten vointi tarhoissa riippuu muun muassa siitä, paljonko tarha panostaa virikkeellistämiseen.

Eläinten käyttäytyminen ja evoluutio

Koirasi on pentususi
Tiede 1/2006
Koiran aivot vastaavat noin neljän kuukauden ikäisen suden aivoja. Kotikoira odottaakin ihmisperheeltään opastusta eikä pomottelua.

Miten sudesta tuli tanskandoggi ja kiinanharjakoira
Tiede 13/2009
Mistä johtuu, että koirarodut poikkeavat toisistaan paljon enemmän kuin minkään muun eläinlajin rodut?

Korppikin auttaa korppia
Helsigin Sanomat 18.1.2005
Vaaralliseen tehtävään uskaltautuva saa myös palkinnon.

Malawijärvessä 1000 kalalajia
Tiede 7/2005
Itäafrikkalaisessa rotkojärvessä evoluutio toimii pikakelauksella.

Mitä delfiini sanoo?
Tiede 9/2005
Delfiinien monimutkaisiin vihellys- ja naksutusääniin kätkeytyy muun muassa yksilöllisiä "nimiä".

Jääkausiajan karhulla alkoivat yt-neuvottelut
Tiede 7/2009
Jääkarhu on yllättävän läheinen serkku meikäläiselle karhulle, mutta selviytyisikö se muualla kuin napaseudulla?

Orankien kyvyt vievät ihmisälyn juurille
Helsingin Sanomat 18.6.2006
Ihmisapinoiden taito hahmottaa kielen alkeet periytyy yhteisiltä esivanhemmiltamme.

Mikä teki ihmisen?
Tiede 3/2005
Ihmisen esihistoriassa kori saattoi olla keihästä tärkeämpi keksintö. Ratkaisevia eroja ihmisen ja simpanssin väliltä löytyy lopulta vain yksi.

Darwin riemastuisi geeneistä
Tiede 1/2009
150 vuotta Lajien synnyn ilmestymisen jälkeen tiede on saanut selvile paljon lisää siitä, miksi evoluutio toimii siten kuin toimii.

Kannatti munia teininä
Tiede 11/2008
Dinosaurusten elintavoista tiedetään yhä enemmän.

Ympäristö, tekniikka ja luonnonsuojelu

Energia 2050
Tiede 2/2011
Ilmastonmuutoksen hidastaminen edellyttää, että osaamme tunnistaa lupaavimmat tulevaisuuden energialähteet jo nyt - ja panostaa niiden kehitykseen.

Kasvi osaa yhteyttää, insinööri yrittää
Tiede 5/2007
Fotosynteesin tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia uusiutuvien energialähteiden kehittämisessä.

Vetytulevaisuutta tehdään jo
Tiede 2/2004
Tällä vuosisadalla vedystä saattaa tulla yksi ihmiskunnan tärkeimpiä energiavarastoja.

Polttokennotutkimusta suomalaisvoimin
Tiede 2/2004
Kyntävätkö tulevaisuuden meriä vetykäyttöiset laivat?

GM-kasvit - puoltaako vai vastustaako?
Tiede 4/2005
Geenimuunneltujen viljelykasvien käyttö lisääntyy nopeasti maailmalla. Suuria ongelmia ei ole ilmennyt, mutta toisaalta riskeistä tiedetään vasta vähän.

Tiikeri naapurina on ylpeyden aihe
Helsingin Sanomat 28.6.2005
Nepalissa etsitään keinoja ihmisen ja suurpetojen rauhanomaiseen rinnakkaineloon.

Tarkoin varjellut suippohuulet
Helsingin Sanomat 26.10.2004
Suomalaiset ja satelliittipaikannustekniikka apuna uhanalaisten suippohuulisarvikuonojen suojelussa Malawissa.